torstai 14. heinäkuuta 2016

"Prinsessa patonki"

"Se päivä kun saa hoidettua kaikki järkkäilyt valmiiksi, että Tomas pääsee pikkusiskoni rippijuhliin ja tiedossa on että seuraavana aamuna on hyvin epäsopivaa edes kuvitella joutuvansa/pääsevänsä synnyttämään kun kaikilla on paljon menoja ja tiedät, että mahdollinen hoitaja pääsee matkaan aikaisintaan kolmen pintaan. Se ainoa ilta kun mieskin sanoo, että nyt tänä yönä ei tarvitse sitten synnytyksen käynnistyä ja olet itse samaa mieltä.

Arvaattekos mitä sellaisen päivän ja illan jälkeen tapahtuu? Keskiyöllä alkaa supistella, mutta käyt nukkumaan, puoli kolmelta et enää pysty makaamaan sängyssä kun heräät kipeisiin supistuksiin. Puhiset itsesi ylös ja lähdet vessaan. Sen jälkeen ei olekkaan mitään pienintäkään kuvitelmaa että pääsisit takaisin sänkyyn..

Niimpä hain läppärin olohuoneeseen, vuorasin sohvan pyyhkeillä ja istun jumppapallon päällä. Ensi hätään otin panadolia ja nyt vain seuraillaan miten edistyy vai päästäänkö vielä nukkumaan kunnolla."


Tuon yllä olevan tekstin verran ehdin kirjoittaa 8.7.2016 yöllä. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. 
Meillä on täällä pian viikon ikäinen "Prinsessa Patonki", kuten Tomas pikkusiskoaan kutsuu. 

Tyttäremme syntyi 8.7.2016 klo 12.46 ja kaikki on sujunut tähän saakka hyvin. Kirjoittelen synnytyksestä myöhemmin. 



maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kerro mulle sun vinkkisi


Laskettu tuli ja meni. Toinenkin laskettu tuli ja meni. Synnytysvastaanotossakin päädyttiin laskettuna päivänä käymään suoraan neuvolasta. Neuvolassa th huolestui vauvan laiskoista liikkeistä, asennosta, kurkkasi ultralla ja oli sitäkin mieltä että lapsivettä on liian vähän. Kaikki oli kuitenkin hyvin ja edelleen vain odotellaan.



Nyt eletään rv 40+4 ja alkaa olla "kiire". Vajaan viikon kuluttua olisi mun pikkusiskolla rippijuhlat ja samalle päivälle on myös suunnitteilla käynnistys. Että miten meni noin niinku omasta mielestä? Ihan hyvin. 
Ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, että olisi tärkeää päästä nuihin rippijuhliin ja mielellään kahdessa osassa. Ei sitä pääse kuin kerran elämässään ripille, mutta toisaalta ei sitä saa kuin kerran elämässään toisen lapsensa. Eihän nöitä voi verrata eikä pidäkkään, kumpikin asia on tärkeä.

Siltikin haluaisin itsekkäästi päästä jo synnyttämään, saada beben syliin ja päästä juhlimaan pikkusiskoa.



Tässä ollaan yritetty taas vaikka ja mitä että synnytys lähtisi käyntiin, mutta haluaisinkin kuulla onko teillä jotain ideoita mitä voisi testata? Ihan vaan edes siksi ettei pää leviä tähän odotteluun?

Ollaan vietetty tässä ihan normaalia arkea ja kaikki on vauvaa varten valmiina.
Sairaalakassi odottaa autossa valmiina, hoitolaukku makkarissa, pienet vaatteet on järjestetty kaappeihin, vaunut odottavat eteisessä, turvakaukalo vaatehuoneessa ja korisänkykin on ollut jo useamman viikon makuuhuoneessa valmiina. Odottelua ja odottelua, sitä se nyt tämä arki tässä vaiheessa on. 


Peeeäss. Pahoittelen surkeita kuvia, parempia ei ole tullut otettua. :D 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Sairaalakassi(t) valmiiksi

Sairaalakassi on nyt pakattu, ainakin suunnilleen. Meillä on lyhyt matka sairaalaan, toisinsanoen noin hurjat kaksi kilometriä, joten vaikka jotain unohtuisi, olisi se mahdollista hakea helposti ja nopeasti kotoa.


Tällä kertaa mietin, että mitä siellä sairaalassa oikeasti tarvitsee, osastolla olen todennäköisesti sen 48 tuntia, jonka pohjalta olen pakannut, mikäli päästään pois aiemmin niin aina vaan parempi, mikäli myöhemmin saa mies tuoda lisää juttuja.
Vaikka osaston vaatteet eivät ole mitään mieluisia ajattelin selvitä niissä. Viime kerralla mulla oli aivan liikaa tavaraa ja nyt yritän minimoida kaiken turhan.


Tällä kertaa mukaan lähtee:

-Kotiutumisvaatteet x 2 (mekko ja leggarit, caprit+toppi,sekä tietty alusvaatteet jne.)
Nämä siksi, että riippuen fiiliksestä saa valita kummat pukee. Molemmat vaihtoehdot ovat kuitenkin sellaista mallia etteivät kiristä ja purista, joten niissä on mukavampi liikkua.

-Hygienia tarvikkeet
Laukusta löytyy valmiiksi jo perinteiset, eli mukaan tulee mm. hammasharja, tahna, hiusharja, shamppoo, hoitsikka, suhkusaippua, dödö, liivinsuojat, puhdistuspyyhkeet, harja, sheiveri, ponnarit, hiuspanta jnejne.

-Kamera, kännykkä, laturit
Oletettavasti järkkäri jää kotiin ja mukaan lähtee pokkari. Ensimmäiset kuvat siis otetaan kännykällä ja pokkarilla, myöhemmin mies saa tuoda järkkärin tullessaan.

-Neuvolakortti
Kunhan vaan muistan siirtää sen käsilaukusta sairaalakassiin.

-Pientä evästä
Vaikken tavallisesti juo mehua, ajattelin jonkin pillimehun tai vastaavan napata mukaan, tätä ei siis vielä ole laukussa, mutta täytyy muistaa ostaa seuraavalla kauppakäynnillä.
Suolakeksejä, en oikeastaan edes tiedä miksi, mutta ostin paketin Tuc-keksejä laukkuun. Ehkä vielä napataan mukaan energiajuoma miehelle (jos menee pitkäksi).

-Omat "turhemmat" jutut
Mulla supistuskipuihin kotona on auttanut lämpö, joten mukaan lähtee lämmitettävä kauratyyny ja ihan vain omaksi huviksi tossut, vesipullo sporttikorkilla

TOMAKSELLE JA VAUVALLE:

Tomakselle olen myös pakannut repun. Meillä siis tilanne on se, että emme voi varmasti tietää, saadaanko Tomakselle hoitajaa. Äitini on kyllä lupautunut tulemaan, mutta mikäli tulee kiire TAI tämäkin raskaus menee yli, ei hän ehdi/pääse paikalle. (Matkaa on se 2 tuntia tänne ja siskolla on rippijuhlat lasketun ajan jälkeen) Mahdollisuuksien mukaan on tietysti mahdollista hälyyttää paikalle myös ystäväni, miehen veli tsi joku muu tuttu?

Tomaksen reppuun on pakattu vaihtovaatteet, värikynät ja vihko, lisäksi pakataan sinne lähemmin evästä ja kotiavaimet.
Tomas siis tulee tarvittaessa mukaan sairaalaan ja odottelee miehen kanssa siellä joko hoitajaa tai sitä että mä olen jakautunut. Ei ehkä ihanteellinen tilanne, mutta tähän ollaan nyt päädytty, kun vaihtoehdot ovat tässä. Mä en missään tapauksessa haluaisi synnyttää yksin, mutta näillä mennään.

Vauvalle on pakattuna oma hoitolaukku, mutta se jätetään vielä kotiin kun lähdetään sairaalaan. Mies tuo sen sitten myöhemmin, jottei ole turhan paljon kannettavaa mukana.

Vauvalle laukussa on tutti, kotiutumisvaatteet x2, On bodyja, puolipotkareita, myssyä, sukkia  jnejne. Ei mitään hajua mitä siellä taas oikeasti pitäisi olla. Ehkäpä käyn tuon laukun vielä uudelleen läpi..
Lisäksi laukusta löytyy varulta! Vaippa, vaipanvaihtoalusta, harso, puhdistuspyyhkeet jne.


Ja näin saatiin taas aikaiseksi kunnon supistuksia heti aamusta, joten lähdenkin taas lämmittämään tuota kauratyynyä ja nappaamaan panadolia nassuun.

---
Supistukset laantui päivää kohden, mutta nyt kun pääsin luurin kanssa tänne tsekkaamaan julkaisinko tätä postausta kellotan samalla supistuksia toista tuntia. En mä vielä synnytä moneen päivään, mutta saahan sitä aina toivoa :D
---

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Hei hei mitä kuuluu NYT

Meidän alkukesä on koostunut tähän mennessä kipeänä olemisesta, rantsupäivistä, puistoiluista, retkistä, piknikeistä, järvessä uimisesta (Tomas) ja kahlaamisesta (me vanhemmat).
Myös hieman isompia päätöksiä ollaan ehditty miettimään, kuten synnytystä, vauvan nimeä, kummeja ja ristiäisiä.

Nyt meillä onkin ollut lauantaista saakka pikkusiskoni lomailemassa ja puuhaa on riittänyt meillä kaikilla.



Tästäkin päivästä näyttää tulevan rantsupäivä, joka sopii paremmin kuin hyvin. Nämä muutamat viileät päivät ovat olleet raskauden kannalta ihania - vähemmän turvotusta, mutta kyllä tuota lämpöä jo hieman kaipasikin.

Tällä viikolla torstaina, olisi ohjelmassa oletettavasti viimeinen ylimääräinen ultra (rv37+0), jossa kurkitaan vähän kuinka bebe jakselee, onko istukka ok ja minkä kokoinen bebe mahtaa olla. Viime neuvolassa neuvolatätskämme halusi varata ajan ultraan, sillä hän epäilee, ettei bebe kasvaisi kunnolla. Itsestäni taas tuntuu, että bebe on paljon isompi kuin esimerkiksi Tomas oli. Ihan hyvä siis tarkistaa kaikki, mikäli bebe on pieni taikka iso, on siihen helpompi varautua ja tehdä päätöksiä muunmuassa synnytyksen ja mahdollisen käynnistyksen osalta.

Nyt siis jäädään vaan jännäämään tulevaa torstaita ja nautitaan päivistä.